Kemiallisteknillisen yhdistyksen säännöt
* Nimi ja kotipaikka
* Tarkoitus ja toiminta
* Jäsenyys
* Yhdistyksen kokoukset
* Hallitus
* Tilit ja tilintarkastus
* Jaostot
* Sääntöjen muuttaminen
* Yhdistyksen purkaminen
Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Kemiallisteknillinen Yhdistys - Kemisktekniska Föreningen r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Tarkoitus ja toiminta
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, edistää heidän työnsä arvostusta ja yhteisiä pyrkimyksiään, tukea heidän ammatillista kehitystään ja vaikuttaa kemian tekniikan ja teollisuuden edistymiseen.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokous-, yms. tilaisuuksia, tekee ammattialaansa liittyviä aloitteita ja esityksiä, harjoittaa julkaisu- ja koulutustoimintaa sekä pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin yhdistyksiin ja niiden jäseniin samoin kuin kansainvälisiin alan järjestöihin.
4 §
Yhdistys voi liittyä yhteisöjäsenenä tai jäsenyhdistyksenä muihin kemian tai tekniikan alaa edustaviin tieteellisiin ja aatteellisiin yhdistyksiin.
Jäsenyys
5 §
1
Yhdistyksen jäsenet ovat kunniajäseniä, varsinaisia jäseniä, nuoria jäseniä ja kannattavia jäseniä.
2
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä. Kumottu vuoden 1993 sääntömuutoksella.
2
Kunniajäseneksi voi yhdistys kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut kemian teollisuuden tai tutkimuksen hyväksi. Kutsumista tulee kannattaa yhdistyksen kokouksessa vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä.
2
Vuoden 1993 sääntömuutoksen mukainen momentti.
Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua hallituksen esityksestä henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut kemian teollisuuden tai tutkimuksen hyäksi. Kutsumista tulee kannattaa yhdistyksen kokouksessa vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä.
3
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä. Kumottu vuoden 1993 sääntömuutoksella.
Varsinaiseksi jäseneksi otetaan anomuksesta kemian tekniikan alalla toimiva korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy. Myös sellainen henkilö, joka yleensä toimii kemian tekniikan alalla, voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä yhdistyksen jäseneksi.
3
Vuoden 1993 sääntömuutoksen mukainen momentti.
Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hakemuksesta hyväksyä kemian toimialalla toimivan henkilön, jolla on korkeakoulututkintoon tai alalla toimintaan perustuva pätevyys.
4
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä. Kumottu vuoden 1993 sääntömuutoksella.
Nuoreksi jäseneksi, jolla on oikeus ottaa osaa yhdistyksen toimintaan ja äänestyksiin, hallitus voi anomuksesta hyväksyä jonkin korkeakoulun tai yliopiston teknillisen tiedekunnan opiskelijan. Loppututkinnon suorittaneen nuoren jäsenen siityminen varsinaiseksi jäseneksi otetaan hallituksen käsiteltäväksi ilman eri anomusta.
4
Vuoden 1993 sääntömuutoksen mukainen momentti.
Nuoreksi jäseneksi, jolla on oikeus ottaa osaa yhdistyksen toimintaan ja äänestyksiin, hallitus voi hyväksyä jonkin korkeakoulun tai yliopiston teknillisen tiedekunnan opiskelijan. Nuori jäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi suoritettuaan loppututkinnon ilman eri hakemusta.
5
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä. Kumottu vuoden 1993 sääntömuutoksella.
Kannattavaksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön, jolloin sen edustajalla on oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan, mutta ei äänestyksiin.
5
Vuoden 1993 sääntömuutoksen mukainen momentti.
Kannattavaksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä hallitukselle tehdystä ilmoittautumisesta yhdistyksen toimiallalla toimivan oikeuskelpoisen yhteisön. Sen edustajalla on oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan, mutta ei äänestyksiin.
6
Vuoden 1993 sääntömuutoksen yhteydessä lisätty momentti.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
6 §
Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyys lakkaan saman vuoden lopussa, jona jäsen ilmoittaa eroamisestaan, ja jäsenmaksu on suoritettava kyseisen vuoden loppuun.
7 §
Yhdistyksen jäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistys vaalikokouksessaan päättää erikseen varsinaisten ja erikseen nuorten jäsenten osalta. Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksusta.
Yhdistyksen kokoukset
8 §
1
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä. Kumottu 9.12.1971 sääntömuutoksella.
Yhdistys järjestää vuosittain vähintään kaksi kokousta, joista vuosikokous on pidettävä viimeistään maaliskuun kuluessa ja vaalikokous marras- tai joulukuussa.
1
9.12.1971 sääntömuutoksen mukainen momentti. Kumottu vuoden 1993 sääntömuutoksella.
Yhdistys järjestää vuosittain vähintään kaksi kokousta, joista vuosikokous on pidettävä viimeistään maaliskuun kuluessa ja vaalikokous syys-joulukuussa.
1
Vuoden 1993 sääntömuutoksen mukainen momentti.
Yhdistys järjestää vuosittain vähintään kaksi kokousta, joista vuosikokous on pidettävä viimeistään maaliskuun kuluessa ja vaalikokous viimeistään joulukuun kuluessa.
2
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä.
Yhdistys voi kutsua ylimääräiseen kokoukseen hallituksen päätöksellä. Sitäpaitsi yhdistys on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksikymmentä (20) yhdistyksen jäsentä tai vähintään 1/10 yhdistyksen koko jäsenluvusta sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
2
Vakiintunut kirjoitusasu 9.12.1971 lähtien.
Yhdistys voidaan kutsua ylimääräiseen kokoukseen hallituksen päätöksellä. Sitäpaitsi yhdistys on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksikymmentä (20) yhdistyksen jäsentä tai vähintään 1/10 yhdistyksen koko jäsenluvusta sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
3
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä. Kumottu vuoden 1993 sääntömuutoksella.
Kokouskutsu julkaistaan vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta hallituksen määräämissä sanoma- ja ammattilehdissä.
3
Vuoden 1993 sääntömuutoksen mukainen momentti.
Kokouskutsu julkaistaan vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta hallituksen määräämässä sanoma- tai ammattilehdessä.
4
Kaikki vaalit ja äänestykset ovat avoimia, ellei joku vaadi suljetuin lipuin tapahtuvaa äänestystä. Äänten langetessa tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa tapauksissa puheenjohtajan ääni.
5
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä.
Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Vuosi- ja tilintarkastuskertomukset on laadittava kummallakin kielellä.
5
Kirjoitusasu vuoden 1993 sääntömuutoksesta lähtien; todennäköisesti kirjoituserhe.
Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Vaali- ja tilintarkastuskertomukset on laadittava kummallakin kielellä.
9 §
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.
2. Esitetään hallituksen vuosikertomus ja tilit.
3. Esitetään tilintarkastuskertomus.
4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä hallituksen tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä.
5. Käsitellään muut erikseen kokouskutsussa mainitut asiat.
10 §
Vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.
2. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, suomen- ja ruotsinkielinen varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
3. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa.
4. Päätetään luottamushenkilöiden palkkioista.
5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä siihen liittyvä talousarvio
6. Määrätään jäsenmaksut seuraavalle vuodelle.
7. Käsitellään muut erikseen kokouskutsussa mainitut asiat.
Hallitus
11 §
1
Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, joka kantaa ja vastaa sen puolesta. Hallituksen muodostavat yhdistyksen vaalikokouksessaan valitsemat puheenjohtaja, suomen- ja ruotsinkielinen varapuheenjohtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä, näistä 2 nuorta jäsentä.
2
Alkuperäinen momentti 21.8.1970 säännöistä. Kumottu vuoden 1993 sääntömuutoksella.
Puheenjohtaja ja muiden hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Vuorovuosin on erovuorossa puheenjohtaja ja neljä jäsentä tai molemmat varapuheenjohtajat ja neljä jäsentä. Puheenjohtajien tai hallituksen jäsenen tehtävään voidaan sama henkilö valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
2
Vuoden 1993 sääntömuutoksen mukainen momentti.
Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Vuorovuosin on erovuorossa puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat ja neljä jäsentä. Puheenjohtajien tai hallituksen jäsenen tehtävään voidaan sama henkilö valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajana toimiminen lasketaan hallituskaudeksi.
3
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään kaksi hallituksen jäsentä ilmoittamalla aiheen sitä puheenjohtajalta pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja näihin luettuna puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtaja on saapuvilla.
4
Yhdistyksen nimen merkitsee joko hallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista, kukin heistä yhdessä toisen hallituksen jäsenen tai yhdistyksen sihteerin kanssa.
5
Hallitus valitsee yhdistykselle tarpeellisiksi katsomansa virkailijat.
Tilit ja tilintarkastus
12 §
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, Tilinpäätökseen tulee olla valmis ennen tammikuun loppua, jolloin hallituksen on lähetettävä kaikki tilintarkastusta varten tarvittavat asiakirjat tilintarkastajille. Näiden on seuraavan helmikuun aikana suoritettava tarkastus ja palautettava asiakirjat tilintarkastuskertomuksen ohella hallitukselle.
Jaostot
13 §
Tietyllä alalla tai alueella toimivat yhdistyksen jäsenet voivat perustaa erityis- tai paikallisjaostoja edistämään erityisalaa yhdistyksen sääntöjen 3 §:n tarkoittamassa hengessä.
Sääntöjen muuttaminen
14 §
1
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos kahdessa perättäisessä vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa kummassakin vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa muutosehdotusta.
2
Sääntöjen muutosehdotuksesta on mainittava kokouskutsussa.
Yhdistyksen purkaminen
15 §
Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä , vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Purkamiseen vaaditaan vähintään seitsemän kahdeksasosan enemmistön kannatus annetuista äänistä kummassakin kokouksesa. Yhdistyksen purkautuessa sen omaisuus on käytettävä tarkoitukseen, joka edistää 2 §:ssä mainittuja yhdistyksen tarkoitusperiä.